 |
| Image: Sharon Mc Meel |
Olemme säästäneet häihin jonkin verran ja teemme hankintoja myös pitkin vuotta, joten kulut jakautuvat usealle kuukaudelle. Meidän budjetti heiluu varmaan aika normaalilukemissa henkilömäärään nähden, ehkä jopa alakanttiin. Välillä tuntuu, että miksi pistää niin isoa rahasummaa yksiin juhliin! Minne kaikkialle voisimmekaan matkustaa tällä rahalla! Vitsailimmekin, että mennään naimisiin Las Vegasissa!
Vanhempamme osallistuvat myös kustannuksiin, mikä on aivan ihanaa. Suuri kiitos siitä heille. Olemme olleet vuosia yhdessä ja häämme voisi vaihtoehtoisesti toteuttaa pienenä coctailtilaisuutena, kaveribändin keikkana, mökkiviikonloppuna tai jonain muuna illanviettona. Tällainenkin juhla toimisi varmasti aivan ihanasti, mutta halusimme vähän perinteisempää, sillä oikein kukaan tuttavistamme ei ole mennyt naimisiin tai pitänyt erityistä hääjuhlaa. Pitäähän jonkun näyttää mallia :) !
Kuten voi huomata en pysty lajittelemaan kohteita niin mustavalkoisesti panosta ja pihistä osioihin. Panostaminen ei aina tarkoita suurta rahanmenoa tai pihistys vähempää huomiota. Ehkä noin karkeasti ajateltuna voisin kuitenkin sanoa, että panostuslistamme kärjessä ovat:
-Juhlapaikka
-Catering
-Hääpukeutuminen
-Valo- ja videokuvaus
-Musiikki
-Juomat
-Koristelu
-Sormukset (Saan unelmieni uniikin sormuksen aika edullisesti, joten en koe tätäkään kyllä muuta kuin rahalliseksi pihistelyksi.)
-Kuljetukset ja hääauto
-Kutsut (rahallinen pihistys, oman työn panostus :))
-Kiitoslahjat (järjestämme ehkä jonkun kivan kiitosillallisen, jossa juodaan sitten häistä jääneet loput juomat, jos niitä jää...)
-Kampaaja
-Kukat ja vieheet
Muutaman kymmenen hengenkin häät tuntuvat nykyään vaativan ankaran säästämisen tai riippuu tietenkin paljon siitä, miten ne haluaa toteuttaa. Suurin rahasyöppö on varmasti tarjoilu ja hyvinä seuraajina tulevat juhlapaikka, puvut, sormukset ja kuvaus. Cateringistä voi tinkiä, mutta ei loputtomiin, jos haluaa häät, jossa on kunnon ruokailu. Kaikessa muussakin voi pihistellä, mutta harvoin ne tiputtavat nollia pois budjetin perästä. Vaihtoehtoisesti pitäisi jättää jotakin kokonaan pois tai käyttää vanhaa sekä lainata mahdollisimman paljon. Emme halunneet odottaa keski-ikäistymiseen asti, vaan päätimme kasata meidän näköisen juhlan meidän kokoisella budjetilla DIY-tyyliin.
Vaikka juhlapaikan vuokraan uppoaa enemmän kuin moneen paikkaan vähän kauempana, koen että säästämme kun meidän ei tarvitse hoitaa vieraillemme kuljetuksia. Suurin osa ystävistämme asuu Helsingissä, joten luotamme julkiseen liikenteeseen. Vanhemmat tulevat omilla autoillaan tai takseilla ja nuoremmat siis totutusti julkisilla. Teemme myös kutsujen väliin yksityiskohtaiset ohjeet juhlapaikalle saapumisesta.
Rahareikiä pohtiessamme teimme sulhasen kanssa iloisen huomion, että meillä on kyllä ihan mahtava kaveri- ja tuttavapiiri! Sieltä löytyy useampi valokuvaaja, videokuvaaja, graafinen suunnittelija, kultaseppä, dj, muusikko ja kampaaja. Bestmanilla on myös jotain hääautokontakteja. Vielä kun joku tutun tuttu paljastuisi floristiksi, hotellin johtajaksi ja matkanjärjestäjäksi! Anyone?
Ketään emme pistä hommiin pelkällä ruoka- tai vastapalveluspalkalla (jos he eivät sitä itse vaatimalla vaadi) vaan sovimme jokaisen kanssa työstä yksityiskohtaisesti. Jokainen on kuitenkin alansa vankkumaton ammattilainen. Kyse on enemmänkin kaverialennuksista kuin ilmaiseksi saamisesta, joten kyllä meidänkin hääbudjetti venyy kaikista menoista aivan äärirajoilleen. Ihanaa on kuitenkin se, ettei näitä häiden osa-alueita tarvitse metsästää hakuammunnalla tai kilpailuttaa kymmeniä tekijöitä. Voimme luottaa hyvään ammattitaitoon ja työn jälkeen.
Meille yksi suurista menoista on varmasti hääpukeutuminen. Kerron myöhemmin lisää tulevasta puvustani, johon haluan todella panostaa. Sulhaselle hankimme myös hyvän tumman puvun, jota hän voi käyttää häiden jälkeenkin.
Juomat haemme Tallinnasta ja keskitymme vain muutemaan hyvään vaihtoehtoon. Juomaa pitää olla tarpeeksi, mutta valikoimaa voi karsia niihin, mitä ihmiset yleensä baarissakin tilaavat. Meille ei tule siis makusiidereitä tai -lonkeroita eikä breezereitä. Hyvä kuohari, viinit, avecit, olut, kuiva omenasiideri, lonkero, kaksi boolilaatua ja 2-4 drinkkivaihtoehtoa ovat mielestämme jo kattava valikoima.
Muita säästökohteita ovat sormukset. Sain kunnian uusiokäyttää äidin äitini kultaisen vihkisormuksen. Aluksi ajattelin sulattaa sen uudeksi sormukseksi, johon lisätään pieni timantti, mutta haluamani tyylinen sormus onkin ehkä helpompi ja myös edullisempi muokata suoraan vanhasta sormuksesta. Haluan nimenomaan, että sormukseni tulee tästä kullasta eikä vaihtokullasta. Kultasepillehän voi myös viedä romukultaa, eli katkenneita ketjuja ja eriparikorviksia, joiden paino hyvitetään uudessa työssä. Koitan vaalia ekologisia arvoja myös häiden suunnittelussa, joten kullan kierrätyksessä se ainakin toteutuu. Sulhasen sormus tulee titaanista, sillä sen on tarkoitus olla mahdollisimman kestävä.
Emme lähettäneet Save the Date -kortteja kun hääpaikka ja päivä varmistui ja nyt niiden lähettäminen tuntuu jo vähän turhalta kun häihin on enää reilu puoli vuotta. Olemme ilmoittaneet sukulaisille ja kavereille häistä kasvotusten tai sana on kiirinyt heille, joita emme ole nähneet. Meillä on luonnoslista kutsuvieraista, mutta emme ole halunneet lyödä listaa aivan täysin lukkoon. STD-kortit ovat siis yksi säästön kohteista. Panostamme sitten kunnolla varsinaisiin kutsuisin ja myöhemmin myös kiitoskortteihin. Niistäkin tulee jo kahdet paino- ja postikulut! Kutsut ja ohjelmalehtiset suunnittelemme itse ja painatamme jossakin painofirmassa.
Säästönkohteiksi koen kaikkien ylimääräisten lahjojen ja häätilpehöörin karsimisen. Onko sormustyyny pakollinen, entä valkoinen sateenvarjo? (Jos en sitä hanki, niin tietysti sataa :D) Ottavatko vieraat edes kiitoslahjoja mukaan? Meidän vierailla on varmaan loppuillasta enemmänkin jatkopaikka mielessä kuin pöydänkulmalla kököttävä pussukka. Vaikka rakastankin DIY-projekteja ja häissämme todella panostetaan koristeluun ja yksityiskohtiin, jotkut totutut häätarvikkeet ovat mielestäni aivan turhia.
(Meinasin kyllä sortua tilaamaan nimikoituja kyniä Etsystä...)
Lupasin ostaa kaasojen mekot ja ne ovat samalla heidän kiitoslahjansa. Bestmaneille teen itse vieheet ja hankimme ehkä kravatit tai rusetit, jotta värimaailma säilyy samana. (Laita 3 eri miestä ostamaan vaalean harmaa kravatti ja lopputuloksen voi arvata.) Olemme sopineet, että muun kaunistautumisen ja koristautumisen jokainen saa hoitaa itse ja omalla maulla. Minulle ainakin sopii vastaava järjestely, jos joskus pääsen kaasoilemaan. Näillä naisilla on jokaisella niin hieno tyyli muutenkin, ettei siihen halua liikaa puuttua!
Olemme kilpailuttaneet joitakin catering-firmoja, mutta en ole huomannut hinnoissa suuriakaan eroja, laadussa kylläkin. Taidamme kallistua tuttuumme, joka tekee mahtavia ruokia ja hänen kanssaan menun voi suunnitella aivan puhtaalta pöydältä. Säästöä tästä ei huimasti kerry, mutta joustavuus on se todellinen plussa. Sain monelta catering-firmalta todella maukkailta ja laadukkailta vaikuttavia menuehdotuksia, mutta pian huomasin, että kasvisvaihtoehdoissa olisi toivomisen varaa. Painotimme tarjouspyynnöissä, että usea vieras on kasvissyöjä ja emme toivosi possunlihaa menuun.
Kuitenkin saamissamme menuehdotelmissa saatettiin tarjota possua ja kasvisvaihtoehtoja oli mielestämme liian vähän. Ehkä osa firmoista laittaa suoraan jonkun perus häämenun tulemaan.
Vaikka juhlapaikan vuokraan uppoaa enemmän kuin moneen paikkaan vähän kauempana, koen että säästämme kun meidän ei tarvitse hoitaa vieraillemme kuljetuksia. Suurin osa ystävistämme asuu Helsingissä, joten luotamme julkiseen liikenteeseen. Vanhemmat tulevat omilla autoillaan tai takseilla ja nuoremmat siis totutusti julkisilla. Teemme myös kutsujen väliin yksityiskohtaiset ohjeet juhlapaikalle saapumisesta.
 |
| Image: Greek insurance market |
Ketään emme pistä hommiin pelkällä ruoka- tai vastapalveluspalkalla (jos he eivät sitä itse vaatimalla vaadi) vaan sovimme jokaisen kanssa työstä yksityiskohtaisesti. Jokainen on kuitenkin alansa vankkumaton ammattilainen. Kyse on enemmänkin kaverialennuksista kuin ilmaiseksi saamisesta, joten kyllä meidänkin hääbudjetti venyy kaikista menoista aivan äärirajoilleen. Ihanaa on kuitenkin se, ettei näitä häiden osa-alueita tarvitse metsästää hakuammunnalla tai kilpailuttaa kymmeniä tekijöitä. Voimme luottaa hyvään ammattitaitoon ja työn jälkeen.
Meille yksi suurista menoista on varmasti hääpukeutuminen. Kerron myöhemmin lisää tulevasta puvustani, johon haluan todella panostaa. Sulhaselle hankimme myös hyvän tumman puvun, jota hän voi käyttää häiden jälkeenkin.
Juomat haemme Tallinnasta ja keskitymme vain muutemaan hyvään vaihtoehtoon. Juomaa pitää olla tarpeeksi, mutta valikoimaa voi karsia niihin, mitä ihmiset yleensä baarissakin tilaavat. Meille ei tule siis makusiidereitä tai -lonkeroita eikä breezereitä. Hyvä kuohari, viinit, avecit, olut, kuiva omenasiideri, lonkero, kaksi boolilaatua ja 2-4 drinkkivaihtoehtoa ovat mielestämme jo kattava valikoima.
Muita säästökohteita ovat sormukset. Sain kunnian uusiokäyttää äidin äitini kultaisen vihkisormuksen. Aluksi ajattelin sulattaa sen uudeksi sormukseksi, johon lisätään pieni timantti, mutta haluamani tyylinen sormus onkin ehkä helpompi ja myös edullisempi muokata suoraan vanhasta sormuksesta. Haluan nimenomaan, että sormukseni tulee tästä kullasta eikä vaihtokullasta. Kultasepillehän voi myös viedä romukultaa, eli katkenneita ketjuja ja eriparikorviksia, joiden paino hyvitetään uudessa työssä. Koitan vaalia ekologisia arvoja myös häiden suunnittelussa, joten kullan kierrätyksessä se ainakin toteutuu. Sulhasen sormus tulee titaanista, sillä sen on tarkoitus olla mahdollisimman kestävä.
Emme lähettäneet Save the Date -kortteja kun hääpaikka ja päivä varmistui ja nyt niiden lähettäminen tuntuu jo vähän turhalta kun häihin on enää reilu puoli vuotta. Olemme ilmoittaneet sukulaisille ja kavereille häistä kasvotusten tai sana on kiirinyt heille, joita emme ole nähneet. Meillä on luonnoslista kutsuvieraista, mutta emme ole halunneet lyödä listaa aivan täysin lukkoon. STD-kortit ovat siis yksi säästön kohteista. Panostamme sitten kunnolla varsinaisiin kutsuisin ja myöhemmin myös kiitoskortteihin. Niistäkin tulee jo kahdet paino- ja postikulut! Kutsut ja ohjelmalehtiset suunnittelemme itse ja painatamme jossakin painofirmassa.
Säästönkohteiksi koen kaikkien ylimääräisten lahjojen ja häätilpehöörin karsimisen. Onko sormustyyny pakollinen, entä valkoinen sateenvarjo? (Jos en sitä hanki, niin tietysti sataa :D) Ottavatko vieraat edes kiitoslahjoja mukaan? Meidän vierailla on varmaan loppuillasta enemmänkin jatkopaikka mielessä kuin pöydänkulmalla kököttävä pussukka. Vaikka rakastankin DIY-projekteja ja häissämme todella panostetaan koristeluun ja yksityiskohtiin, jotkut totutut häätarvikkeet ovat mielestäni aivan turhia.
(Meinasin kyllä sortua tilaamaan nimikoituja kyniä Etsystä...)
Lupasin ostaa kaasojen mekot ja ne ovat samalla heidän kiitoslahjansa. Bestmaneille teen itse vieheet ja hankimme ehkä kravatit tai rusetit, jotta värimaailma säilyy samana. (Laita 3 eri miestä ostamaan vaalean harmaa kravatti ja lopputuloksen voi arvata.) Olemme sopineet, että muun kaunistautumisen ja koristautumisen jokainen saa hoitaa itse ja omalla maulla. Minulle ainakin sopii vastaava järjestely, jos joskus pääsen kaasoilemaan. Näillä naisilla on jokaisella niin hieno tyyli muutenkin, ettei siihen halua liikaa puuttua!
Olemme kilpailuttaneet joitakin catering-firmoja, mutta en ole huomannut hinnoissa suuriakaan eroja, laadussa kylläkin. Taidamme kallistua tuttuumme, joka tekee mahtavia ruokia ja hänen kanssaan menun voi suunnitella aivan puhtaalta pöydältä. Säästöä tästä ei huimasti kerry, mutta joustavuus on se todellinen plussa. Sain monelta catering-firmalta todella maukkailta ja laadukkailta vaikuttavia menuehdotuksia, mutta pian huomasin, että kasvisvaihtoehdoissa olisi toivomisen varaa. Painotimme tarjouspyynnöissä, että usea vieras on kasvissyöjä ja emme toivosi possunlihaa menuun.
Kuitenkin saamissamme menuehdotelmissa saatettiin tarjota possua ja kasvisvaihtoehtoja oli mielestämme liian vähän. Ehkä osa firmoista laittaa suoraan jonkun perus häämenun tulemaan.
Kuten voi huomata en pysty lajittelemaan kohteita niin mustavalkoisesti panosta ja pihistä osioihin. Panostaminen ei aina tarkoita suurta rahanmenoa tai pihistys vähempää huomiota. Ehkä noin karkeasti ajateltuna voisin kuitenkin sanoa, että panostuslistamme kärjessä ovat:
-Juhlapaikka
-Catering
-Hääpukeutuminen
-Valo- ja videokuvaus
-Musiikki
-Juomat
-Koristelu
Pihistelemme seuraavista:
-Sormukset (Saan unelmieni uniikin sormuksen aika edullisesti, joten en koe tätäkään kyllä muuta kuin rahalliseksi pihistelyksi.)
-Kuljetukset ja hääauto
-Kutsut (rahallinen pihistys, oman työn panostus :))
-Kiitoslahjat (järjestämme ehkä jonkun kivan kiitosillallisen, jossa juodaan sitten häistä jääneet loput juomat, jos niitä jää...)
-Kampaaja
-Kukat ja vieheet
- Kakku (Kaasojen kanssa kakkutalkoot odotettavissa.)
Tulipas hyvään saumaan tää, just aloittelin vastaavanlaista postausta. :D Hyvin pitkälti samoilla linjoilla ollaan. Tosin voin kertoo että ei ne Vegashäätkään kauhean halvaksi tule. :P
VastaaPoistaKiva kuulla :) Kävinkin kurkkaamassa sun blogia. Teillä on hyvä meininki ja mahtavan näköistä on ollut Vegasissa! Eikä se naimisiin meno tietty ilmaista sielläkään ole :D Meillä oli mahdollisuus olla kuukausi Nykissä viime syksynä ja vitsailtiin, että jos ois vuokrattu auto ja ajettu manteen halki ja käyty matkalla Vegasissa. Koko reissu peruuntui, mutta voihan sinne lähteä vaikka häämatkallekin. Toisaalta kaikki paratiisisaaret ja aurinkorannat houkuttaa tällä hetkellä enemmän!
VastaaPoista