2015/02/10

SORMUKSET

Tavattiin eillen meidän kultaseppä. Heti aluksi hän tarkasti sormustemme koot, sitten päästiin itse suunnitteluvaiheeseen :) Olimme jo aiemmin käyneet keskustelua ja lähettäneet referenssikuvia, siitä millaiset sormukset haluaisimme. Kultaseppämme esitteli kattavasti erilaisia sormukseen liittyviä mallivaihtoehtoja, kuten reunan muotoja, istukan kiinnityksiä, timanttien muotoja ja hintoihin vaikuttavia tekijöitä.

Kultasepällä oli sulhasta varten pari titaanista esimerkkisormusta. Hän kertoi myös, että titaani tummuu jonkin verran käytössä ja on muutenkin sävyltään sameampi kuin esimerkiksi teräs. Emme olleet edes ajatelleet terässormusta vaihtoehdoksi ennen tätä. Oli kiinnostavaa saada tietää, että esimerkiksi Damastiteräs on vanha viikinki- ja samuraimiekkojen valmistusmateriaali. Se on todella kestävää, eikä ruostu käytössä.
Image: Green lake jewelry
Myös tavallinen korkealaatuinen teräs on hyvä vaihtoehto titaanille tai palladiumille. Sulhanen päätyikin aika nopeasti teräksiseen versioon. Alkupohdintojen perusteella hänelle tulee leveä, kulmikasreunainen terässormus, jossa päällinen on harjattua ja reunat kiillotettua pintaa. Valkokulta ei käy sulhasen sormukseen, koska se ei ole tarpeeksi kestävää hänen harrastuksiinsa :D
Image: Raining hot coupons

Minullakin oli aika selkeä visio sormuksestani. Toin mukanani isoäitini kultaiset vihki- ja kihlasormuksen sekä isoisäni vihkisormuksen. Kaikki ovat 18 karaatin keltakultaa. Sormuksien yhteispaino on n. 7 g. Sovimme kultasepän kanssa, että kaikki nämä sormukset sulatetaan ja niistä valetaan uusi sormus. Haluamani sormuksen saa parhaiten työstettyä kuulemma juuri sulattamalla. Sormukseni painoksi tulee ehkä n. 3 g, mutta kultaa tarvitaan valutyöhön aina enemmän kuin lopullisen sormuksen painon verran. Valusta jäänyt kulta palautetaan tai hyvitetään sitten työn hinnassa.

Haluan sormukseeni pienen baguette-hiotun timantin. Suunnittelin, että se tulee pitkittäin sormukseen nähden, jolloin vihkisormus istuu hyvin kihlan viereen. Koska kihlasormukseni on valkokultainen, halusin vihkisormukseenikin edes vähän valkokultaa. Sovimme, että timantin istukka tulee valkokullasta. Valitsin istukalle sivusta katsottuna kolmiomaisen mallin. Minua ei haittaa sekoittaa kahden väristä kultaa. Molemmat sormukset tulevat kantamaan rakkaita muistoja ja ovat siksi täydellisiä yhdessä.
Meillä oli kultasepän kanssa niin selvät sävelet, että tapaaminen sujui todella nopeasti. Tuntuu hienolta saada uniikkisormukset, joihin on pystynyt vaikuttamaan aivan alusta lähtien!
Image: Vale Jewelry

Image: Lang Antiques
Kotiin tultuamme aloin kuitenkin vaiheilemaan, että olisiko suora istukka sittenkin kivempi ja miten timantti yksityiskohtaisesti istutetaan sormukseen. No, laitoin kultasepälle heti viestiä epäröinneistäni. Yksityiskohtia ehtii onneksi vielä miettiä ja muuttaa, sillä ei hän sormusta yhdessä yössä tee :) Onkohan bridezilla nostamassa päätään...


2 kommenttia:

  1. Kammoksun yleensä timanttisormuksia mutta tuo toisiksi viimeisen kuvan ohut sormus poikittaisella kivellä on ihana! Oma vihkini on harmi vain jo valkattuna mutta ehkä siihen voi perään joskus hamassa tulevaisuudessa pistää vielä kolmannen rinkulan. ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kolmannen kuvan sormus on juuri lähimpänä sitä mitä mulle on tulossa :) Oon ihan innoissani! Viimeisessä kuvassa on vähän referenssiä valkokullan ja keltakullan yhdistämisestä. Kyselin muiden kivien käytöstä, mutta kultaseppä suositteli perinteistä timanttia, koska se pysyy kirkkaimpana. Niin, miksipä ei hankkia kolmatta sormusta vaikka jonakin vuosipäivänä, varsinkin noin kapeaa ;)

      Poista